Suuntaporaus

Suundpuurimine var.2Menetelmää käytetään paineputkistojen, lyhyiden paineettomien putkisto-osuuksien ja hylsyputkistojen rakentamisessa. Laitesarja koostuu seuraavista osista: porauslaite, sekoitin tai kompressori, paikannuslaitteet.

Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan esiporaus. Sopiva porankärki valitaan maaperän ominaisuuksien mukaisesti.

Esiporauksen avulla tarkistetaan porakärjen sijainti paikannuslaitteen avulla. Näin voidaan ohjata porakärkeä valitulla reitillä. Porauksena aikana asennetaan poraustangot, joiden avulla ohjataan porakärkeä ja samalla toimitetaan porakärkeen porausmassaa. Porausmassan koostumus riippuu porattavan maaperän tyypistä. Kun porakärki on tullut valittuun päätepisteeseen, porakärki vaihdetaan aventimeen, johon on yhdistetty porareikään vedettävä putki – yleensä PE-putki. Sen jälkeen vedetään putki esiporauksessa syntyneeseen kanavaan, jolloin putken edellä oleva avennin laajentaa kanavaa ja ohjaa porausnestettä kanavaan. Tämä vähentää vedettävän putken aiheuttamaa kitkaa ja poistaa kanavasta ylimääräistä maa-ainesta.

Halkaisijaltaan isompien putkien kohdalla käytetään ennen putken porareikään vetämistä nk. esilevennystä, jotta vetovoimia voisi vähentää ja leventää kanavaa ”askel askeleelta”.

Suuntaporausta voidaan suorittaa maan päältä maan päälle (mm. kaapelihylsyjen asentamiseen) tai kaivannosta kaivantoon)

Plussat (+) Miinukset (-)
Voidaan käyttää missä tahansa maaperässä, myös kalkkikivikerrostumissa ja kalliomaaperässä. Edellyttää maaperätutkimusten suorittamista ennen työn aloittamista
Pieni kaivausjälki ja palauttamiskustannukset (paljon alhaisemmat kustannukset kuin avoimen kaivannon kohdalla).
Pitkät asennusosuudet.
 Asennusraportit putken sijoituspaikasta.

Pakkosujutus

Putken rikkominen ja uuden putkiston asentaminen tällä menetelmällä voidaan halkaisijaltaan pienten putkien kohdalla suorittaa myös kaivosta kaivoon tai kaivosta kaivantoon. Tässä tapauksessa tulee olemassa oleva kaivo rakentaa teräsbetonista ja kaivon halkaisijan tulee olla vähintään 1000 mm.

Plussat (+) Miinukset (-)
Vanhan putken halkaisijan suurentaminen

Jos putken halkaisija on suuri, syntyy suhteellisen suuri kaivausjälki

Vähäinen tärinä Liittymät kaivettava esiin
Putken syvyys ei  vaikuta asennuksen hintaan Seuraa vanhan putken  viettoa
Asennuksen pituus Tarvitaan ohipumppaus ja/tai väliaikainen vedenjakelu

Sujuttaminen

Menetelmä on käyttökelpoinen putkistojen saneerauksissa, kun olemassa olevan putkiston halkaisijaa voidaan pienentää. Laitteisto koostuu seuraavasta: vinssi, virrantuotto – voidaan tehdä myös suuntaporauksen ja burst-laitteella.

Uuden putken halkaisijasta riippuen valmistellaan alku- ja loppukaivot. DN 110 -putken kanssa ei yleensä tarvita kaivantoja, koska putken taivutussäde mahdollistaa työskentelemisen olemassa olevien kaivojen kautta. Uusittavan putken sisään vedetään uusi putki. Putken sisäänvetämisen jälkeen vanhan ja uuden putken väliin jäänyt tyhjiö täytetään vaahtobetonilla, tarvittaessa sijoitetaan ennen sisäänvetämistä uuden putken ympärille erityiset keskittämisrenkaat. Vaahtobetonointia suositellaan vaikka vanhan ja uuden putken seinien välinen ero on vähäisempi kuin 1/10 vanhan putken halkaisijasta.

Plussat (+) Miinukset (-)
Nopea asennus Vanhan putken halkaisija pienenee
Pitkä asennus Liittymäkohdat kaivettava esiin
Putken syvyys ei oleellisesti vaikuta asennuksen hintaan Seuraa vanhan putken viettoa
Ei edellytä erityisosaamista Tarvitaan ohipumppaus ja/tai väliaikainen vedenjakelu

Sukittaminen

Sukk_290911_whiteSukan asentaminen tunnetaan maailmalla termillä CIPP-menetelmänä – cured in place pipe. Se on putkistojen saneerausmenetelmä, jossa olemassa olevaan putkeen asennetaan paineilman tai vedenpaineen avulla pehmeä kuituputki, mikä on kyllästetty erityisellä hartsiseoksella. Kun sukkamateriaali on asennettu olemassa olevaan putkeen, aloitetaan saneerausputken lämmittäminen höyryllä, vedellä tai aikakovetteisesti. Lämmittämisen aikana sukka kovettuu vanhan putken seinämää vasten, muodostaen vanhan putken sisällä uuden, kestävän putken.

Tällä menetelmällä on mahdollista saneerata myös pystysuoria putkistoja.

Erilaiset sukkamateriaalit mahdollistavat seuraavien putkistojen saneeraamisen: pääviemärit, kiinteistöjen viemärit, talon pystyviemärit, paikalliset korjaukset sekä tietyn kokoiset paineputket.

Plussat (+) Miinukset (-)
Ei tarvita kaivamista Töiden tekeminen alle -5°C lämpötilassa vaikeaa
Suuri asennuksen pituus Tarvitaan ohipumppaus
Minimaalinen liikenteen ja asukkaiden häiritseminen
Ympäristöystävälliset materiaalit
Juurien kasvaminen putkeen loppuu
Optimaalinen hinta
Liitoskohdissa ei tarvitse kaivaa

Pääputken sukan asennus

Mahdollistaa pitkähköjen putkistonosien saneeraamisen (jopa yli 300 m saakka) – asentamisen pituus riippuu kohteesta. Saneerattavan pääputken osa suljetaan käytöstä ja tarvittaessa järjestetään ohipumppaaminen. Toteutetaan huopaputken kyllästäminen hartsiseoksella joko suoraan paikan päällä tai tehtaassa. Kyllästämisprosessin jälkeen asennetaan kyllästetty sukkaputki vanhaan putkeen joko erityisen asennusrummun kautta paineilman avulla tai vedenpaineen avulla ns. torni asennuksena.

Sukan asentamisen jälkeen aloitetaan sukan lämmittäminen (kuumalla höyryllä tai vedellä). Lämpötilan nousun vaikutuksesta tapahtuu hartsin kovettumisen reaktio . Riippuen sukan paksuudesta, halkaisijasta ja pituudesta sekä kuumentamisen teknologiasta, kovettuminen kestää vähintään 2 tuntia. Kovettamisen jälkeen sukka jäähdytetään ja vasta sen jälkeen sukan päät voidaan avata ja ylimääräinen sukka leikataan irti kaivoista. Mahdolliset taloliittymät avataan erityisellä kauko-ohjattavalla leikkuurobotilla. Tehdään asennuksen jälkeinen tarkastaminen putkistojen kuvauskameralla ja luovutetaan pääputki käytettäväksi.

Sukan asennus taloviemäreihin

Sukan asennus kiinteistöviemäreihin poikkeaa pääputken sukan asennuksesta ainoastaan materiaalin osalta, sukan kovettamiseen käytetään yleensä aikakovetteista hartsia tai kovettumista voidaan tehostaa höyryn avulla. Materiaalit mahdollistavat myös sellaisten putkistojen saneeraamisen, joihin sisältyy mutkia ja esiintyy myös pienehköjä putken halkaisijan muutoksia.

Samoin kuin pääputken sukan asentamisessa, ei yleensä tarvitse kaivaa – tarvitaan vain yksi paikka sukan sisään viemiseksi vanhaan saneerattavaan putkeen. Kaivamatta voidaan saneerata myös ns. ”sokeita” taloliittymiä. Siinä tapauksessa sukka on asennettava talonpuoleisesta kaivosta tai kellarista käsin.

Sukk - kohtparandusPätkäsujuts

Menetelmä on käyttökelpoinen saneeraustarpeessa olevien viemäreiden saneerauksissa joissa alkuperäistä putken halkaisijaa voidaan pienentää. Laitteistona ovat putken työntämisen apuvälineet ja voimayksikö.

Saneerattava putkisto painepestään ja kuvataan, ettei viemäriosuudessa ole esteitä putken sujuttamiselle. Olemassa olevan kaivon pohjalle sijoitetaan sujutuksen työntölaite, jonka avulla vanhan putken sisälle työnnetään 0,5 m pituisia vahvistettuja PE-putken moduuleja. Moduuleissa on erityinen lukitusholkki, joka estää modulien irtoamisen toisistaan. Työ tehdään kaivosta kaivoon, kaivutöitä ei tarvita, lukuun ottamatta taloliittymien kohdalla. Useimmiten töiden aikana ei tarvitse järjestää ohipumppaamista. Asennuksen jälkeen täytetään tarvittaessa vanhan ja uuden putken seinien välinen osa vaahtobetonilla.

Pimeühenduste renoveerimineTaloliittymien liitoskohtien saneeraaminen (TopHats)

Pääputken sukittamisen jälkeen on aina hyvä saneerata myös talohaarojen liitoskohdat. Jos sitä ei tehdä, jää yksi pääputken saneerauksen oleellisimmista tavoitteista varmistamatta – mahdollisen vuotokohdan tiivistäminen. TopHats -menetelmällä voidaan korjata talohaarojen liittymäkohdat kaivamatta. Sitä varten sijoitetaan liittymäkohtaan pääputken puolelta „hattu” ( ulottuu vähintäin 30 cm taloliittymän putkeen), joka muuttaa liittymän vesitiiviiksi ja takaa putkiston lujuuden.

Pätkäsujutus

TükksujutusMenetelmä on käyttökelpoinen saneeraustarpeessa olevien viemäreiden saneerauksissa joissa alkuperäistä putken halkaisijaa voidaan pienentää. Laitteistona ovat putken työntämisen apuvälineet ja voimayksikö.

Saneerattava putkisto painepestään ja kuvataan, ettei viemäriosuudessa ole esteitä putken sujuttamiselle. Olemassa olevan kaivon pohjalle sijoitetaan sujutuksen työntölaite, jonka avulla vanhan putken sisälle työnnetään 0,5 m pituisia vahvistettuja PE-putken moduuleja. Moduuleissa on erityinen lukitusholkki, joka estää modulien irtoamisen toisistaan. Työ tehdään kaivosta kaivoon, kaivutöitä ei tarvita, lukuun ottamatta taloliittymien kohdalla. Useimmiten töiden aikana ei tarvitse järjestää ohipumppaamista. Asennuksen jälkeen täytetään tarvittaessa vanhan ja uuden putken seinien välinen osa vaahtobetonilla.

Plussat (+) Miinukset (-)
Nopea asennus Eräissä tapauksissa edellyttää vaahtobetonia
Pitkä asennuksen pituus Mahdollisten taloliittymien kohdissa esille kaivaminen
Mahdollista poikkeamia +/-  5 asteeseen saakka Putken halkaisijan pieneneminen

Kaivojen seinämien betoniruiskutus

auguprits2Menetelmä on käyttökelpoinen muutettaessa olemassa olevia tarkastuskaivoja ja säiliöitä vesitiiviiksi. Käytettävinä välineinä ovat betonin sekoitin yhdessä ruiskutuspään ja kompressorin kanssa.

Ensimmäisessä vaiheessa puhdistetaan painepesun avulla saneerattavan kaivon pinta liasta ja sedimentistä. Toisessa vaiheessa tukitaan kaivon vuotokohdat (reiät, raot, joista vesi tippuu kaivoon) erityisellä muoviliiman kaltaisella aineella ja tarvittaessa profiloidaan myös kaivon pohja ja kouru. Kolmannessa vaiheessa tasoitetaan koko kaivon sisäpinta yhtenäisellä betonikerroksella ja viimeisessä vaiheessa ruiskutetaan päällimmäinen kerros, joka antaa kaivolle lopullisen vesitiiviyden.

Tätä menetelmää ei ole tarkoitettu kaivon seinän lujuuden vahvistamiseen vaan ainoastaan syöpymisen lopettamiseen, mistä syystä tilaajan kannattaa aina etukäteen arvioida kaivojen todellinen rakenteellinen kunto.

Plussat (+) Miinukset (-)
Monimutkaiset kaivutyöt jäävät pois Ei vahvista kaivon rakenteellista lujuutta, estää syöpyneisyyden ja vuodot. Ei muuta kaivon seiniä kestävämmiksi suhteessa pinta-aineksen ulkopuoliseen paineeseen vaan ainoastaan lopettaa pintaveden tunkeutumisen kaivoon.
Nopea ja tehokas kaivojen saneerausmenetelmä

 

Vasaraporaus

ImageMenetelmää käytetään paineettomien putkien tai hylsyputkistojen rakentamisessa.

Laitekokonaisuus koostuu porauslaitteesta, käyttölaitteesta ja paineilmakompressorista.

Putkistot asennetaan yleensä kaivannosta kaivantoon.

Kaivannon valmistelun jälkeen asennetaan lähtökaivantoon porauslaite, määritellään digitaalisella vaaituskoneella putkiston kaltevuus ja suoritetaan poraus. Putken kaltevuutta tarkistetaan poraustöiden aikana.

Paineilmavasaran avulla suoritetaan porausreiän poraus, johon käytetään hylsyputkia, joiden sisällä on ruuvikuljettimet, jotka poistavat ylimääräisen maa-aineksen. Putkina käytetään tavanomaisia rautaputkia. Menetelmän avulla voidaan porata myös muoviputkia ilman metallihylsyä.

Edut (+) Miinukset (-)
Voidaan käyttää missä tahansa maaperässä, myös kalkkikivikerrostumissa ja kalliomaaperässä. Tarvitsee esivalmistellut lähtö- ja päätekaivannot
Voidaan porata hylsyjä annetulla kaltevuudella ja paineettomia putkistoja. Edellyttää maaperätutkimusten suorittamista ennen työn aloittamista
Laite ei tarvitse toimimiseen lisäankkureita eikä tukiseiniä laitteen työpaineen vastaanottamiseen. Asennushintaan vaikuttavat asennussyvyys ja pintaveden taso
Pienin mahdollinen maa-aineksen poistomäärä
Pienimmät mahdolliset esteet liikenteelle.